Etusivu

Aspergerin oireyhtymä tunnetaan myös nimillä Aspergerin syndrooma tai AS. Nimitys tarkoittaa jo sairausluokituksesta poistumassa olevaa lapsuudesta alkaen ilmenevää, yleensä läpi koko eliniän esiintyvää ihmisyksilön käyttäytymispiirteistöä. Sille ovat ominaisia tavallisesta poikkeava sosiaalisen vuorovaikutuksen tyyli, sekä epätavallisen voimakkaat ja rajoittuneet mielenkiinnon kohteet.

Tutkimukset

Aiheeseen liittyvissä tutkimuksissa ei ole koskaan löydetty käyttäytymispiirteistölle yksiselitteistä syytä. Aspergerin syndrooma tiputettiin pois vuonna 2013 julkaistusta yhdysvaltalaisen American Psychiatric Association -yhdistyksen häiriöluokituksesta DSM-5. Siinä kaikki autismityyppistä käyttäytymispiirteistöä sisältävät lapsuudesta alkaen ilmenneet niin sanotut laaja-alaiset kehityshäiriöt sisällytettiin yhteen autisminkirjon häiriöksi nimettyyn käyttäytymispiirteistöön. Kansainvälinen, suomalaisessa lääketieteellisessä diagnostiikassa virallisesti noudatettava ICD-luokitus, jonka seuraavan version on tarkoitus ilmestyä vuoden 2018 aikana, näyttäisi nykyisen (syyskuu 2017) vedoksen mukaan olevan menossa samaan suuntaan.

Oireet

Henkilöihin, joilla Aspergerin oireyhtymän diagnostiset kriteerit toteutuvat, viitataan usein lyhyesti vaikkapa sellaisilla ilmauksilla kuin Asperger-henkilö, AS-henkilö ja aspergeri. Aspergerin oireyhtymän määrittelevien varsinaisten, diagnostisissa kriteereissä luonnehdittujen käyttäytymispiirteiden lisäksi Asperger-henkilöillä esiintyy yleisesti myös muita, muusta väestöstä erottavia piirteitä.

Alla kerrotaan lähemmin näistä niin sanotuista liitännäisoireista, joita kuitenkaan ei edellytetä diagnoosin asettamiseksi. Oireyhtymään liittyvien erityispiirteiden voimakkuus sekä esiintyvyys ovat yksilökohtaisia. Ulospäin havaittavat poikkeavuudet viestinnässä ja sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ovat tyypillisesti suurimmillaan ennen kouluikää ja vähenevät aikuisikään mennessä.

Aspergereilla voi ilmetä varsinkin lapsuudessa myös käsien räpyttelyn tapaista epätavanomaista liikehdintää eli stimmailua. Aspergereilla on myös tarvetta päivittäisten rutiinien toistamiseen tismalleenn samalla tavalla. Tai rituaalinomaista toimintaa, kuten esimerkiksi lelujen järjestelyä riviin.

Aspergerin oireyhtymään liittyy monesti poikkeuksellista aistiyliherkkyyttä, joka voi aiheuttaa jopa invalidisoivaa oireilua. Osittain tästä johtuen aspergereilla esiintyy myös niin sanottua autistista stressiherkkyyttä. Tämä ilmenee siten, että hyvin erilaiset tilanteet, toiminnot ja ympäristöt aiheuttavat ylikuormittumisen kokemusta. Asperger aiheutttaa myös tarvetta levätä sekä hakeutua tilanteeseen tai ympäristöön, joka ei aistikuormitusta aiheuta.

Poikkeavuudet

Aspergereilla tavataan normaalia useammin myös uni-valverytmin häiriöitä. Niiden taustalla on monesti elimellisiä poikkeavuuksia. Joillakin aspergereista esiintyy myös ruoansulatuskanavan toiminnan poikkeavuuksia, joka edellyttää erityisruokavalion noudattamista. Aspergereilla esiintyy usein yhdellä tai useammalla muistin osa-alueella joko poikkeuksellista lahjakkuutta tai muistihäiriöitä tai jopa molempia.

Aspergereilla esiintyy yleisesti myös jonkinasteista kasvosokeutta. Jopa neljälläkymmenellä prosentilla AS-lapsista on arvioitu esiintyvän merkittävässä määrin tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriö ADHD:n oireita.Myös hermovärve- eli tic-oireet on yleisiä varsinkin lapsuudessa. Yksi mielenkiintoinen ja kiinnostava asia on myös casinobonuksia uusille nettikasinot.